Naavisemon Áilon
| Virallinen nimi | Naavisemon Áilon "Aila" | Rotu, sukupuoli | poro, vaadin |
| Syntymäaika | 24.10.2018 (1v 4/19) | Väri | suivakko |
| Ikä | 2kk (11/18) | Paino | 80kg |
| Kasvattaja | Naavisemo | Omistaja | Ireth, Myyränkolo |
Historia
"Shoppailin taas vähän..." mutisin hiukan vaikeasti Myyränkolon tallimestarille, vakavaluonteiselle Merjalle, joka jaksaa aina paheksua hevosshoppailuani.
"Ireth, eikä. Meillä on talli täynnä jo muutenkin. Vielä kun nuo varsat syntyy, niin mihin me muka tyrkätään kaikki hevoset?" hän paasasi minulle tuskastuneena.
"No... tää ei tuu asumaan talliin", mutisin ja yritin katsoa Merjaa silmiin.
"Eihän meidän pihattoonkaan mahdu enää yhtään hevosta! Mitäs menit kärräämään noita pikkuponeja tontin täyteen!" hän puuskahti minulle karsinansiivouksen lomasta.
"Se on poro", sanoin ja yritin nähdä Merjan reaktion. Se olikin näkemisen arvoinen.
"PORO?! Mitä hevonkuusta sä teet POROLLA?! Mitä sun päässä liikkuu?! Tää on ihan sekopäistä, vielä yksikin tällainen yllätys niin otan loparit. Loparit!" nainen huusi nyt jo täyttä kurkkua, hyvä että henkeä veti välissä. Myhäilin vain itsekseni, sillä tiesin oikein hyvin, ettei Merja ole meiltä minnekään lähdössä, kunhan vaahtoaa alkuun.
Tällaisen keskustelun saattelemana talliin (tai no, pihattoon) asteli Naavisemon Áilon, jota varsin nopeasti alettiin kutsua Ailaksi. Alkuun vasa vähän ihmetteli Myyriksen touhua: hevosia ja poneja tulee ovista ja ikkunoista, seassa pari koiraa ja kissaa. Hyvin nopeasti se kuitenkin sopeutua elämään ponilaumassa yhdessä muutaman shetlanninponitamman kanssa ja tuntuu viihtyvän oikein hyvin.
Luonne
Naavisemon Áilon, Aila, on hyvin ystävällinen vaadin, joka tulee yhdessä ponien kanssa pihaton aidalle katselemaan, kun tallinpihaan tulee ihmisiä. Se kerjää sujuvasti omenoita ruokinta-aikoina, pyytää rapsutuksia ja lähtee mieluusti "käsiporona" mukaan maastoreissuille. Aila osaa myös itse vetää talvisin rekeä ja se tuntuu tykkäävän touhusta. Vauhdilla se yleensä menee, mutta malttaa kuitenkin kuunnella kuskiakin. Kotiinpäin se ei aina jaksaisi kääntyä juuri silloin kun pyydetään, mutta pienen nurinan jälkeen kääntyy kyllä. Pikkuvasasta asti tottunut käsittelyyn, joten on hyvin luottavainen ihmisiä kohtaan. Siskontyttöni ovat muutamasti istuneet Ailan selässäkin, eikä se tunnu sitäkään pistävän pahakseen. Oikeastaan sellainen se on kaikessa: katselee hetken aikaa ja sen jälkeen ei enää tuumaa mitään. Monissa tilanteissa käyttäytyy paremmin kuin osa tallin hevosista.
Suku
i. Uhkku (suivakko)ii. Ásko -- ie. Risten
e. Gáhteriinná (harmaa)
ei. Akko -- ee. Voukko
Vasat
Vasoja katsellaan kun Aila kasvaa aikuiseksi.
Kuulumisia
12.11.2018 Tänään eläinlääkäri kävi tarkistamassa Ailan, sillä se on muutaman päivän ollut kovin nuutunut. Olin kyllä käynyt sen läpi useampaan otteeseen, mutta niin vain kokenut eläinlääkäri löysi tulehtuneen haavan aivan Ailan sarvien juuresta. Tyttönen sai huolellisen haavanhoidon, kymmenen päivän antibioottikuurin ja käskyn juoda paljon. Olenkin nyt juottanut porolle melassivettä pitkin päivää, ettei se vain pääsisi kuivumaan. Haavaa pitää myös puhdistaa kahdesti päivässä ja huolehtia, että Aila saa antibioottinsa syötyä ruuan seasta.
24.10.2018 Huomasin nettisivustoja selastessani myynti-ilmoituksen poronvasasta ja hetken asiaa mietittyäni laitoin ostotarjousta vasasta nimeltä Naavisemon Áilon. Ei aikaakaan, kun myyjä vastasi ja kysyi muutaman tarkentavan kysymyksen. Juttelimme jonkin aikaa ennen kuin sovimme, että tulen katsomaan vasaa paikan päälle tulevana viikonloppuna. Pitääkin sitä ennen valmistella pihatto, hankkia porolle sopivaa ruokaa ja ilmoittautua poronomistajaksi. Aina sitä tulee keksittyä kaikkea uutta!